Katutanssin lajiesittely

teksti: Jonna Vierikko

Tanssitunnin rakenne

Katutanssitunneilla harjoitellaan kutakin lajia tukevia tanssiteknisiä taitoja ja kunkin lajin ominaistekniikoita, grooveja, askelia ja tanssisarjoja. Lisäksi vahvistetaan kehoa lihaskuntoharjoituksilla, ja omaa tyyliä kehitellään freestylen eli improvisaation kautta. Tunnit sidotaan kunkin lajin kulttuurisiin ja historiallisiin raameihin ja musiikkityyleihin. Jyväskylän Tanssiopistossa katutanssia ja sen eri alalajeja voi opiskella alkeista jatkotasolle asti. Eri ikäisille on omia ryhmiä aina 7 -vuotiaista aikuisiin asti. Tunnit suunnitellaan ikäryhmille sopiviksi, ja tuntien sisällöt vaihtelevat opettajan oman taustan ja tyylin mukaan.

Musiikki

Katutanssityylien synty on sidoksissa eri musiikkityylien kehittymiseen. Musiikki on katutanssituntien tärkein elementti, jonka tulisi auttaa löytämään lajinomaista groovea ja tunnelmaa.  Yleisiä musiikkigenrejä katutanssitunneilla ovat hip hop, rap, r’n’b, breakbeat, house, funk, ja disco.

Katutanssin historia

Katutanssikulttuurin juuret ovat 1970-luvun Yhdysvalloissa. Katutanssi-termin alle mahtuu useita eri tanssi- ja musiikkityylejä, joilla jokaisella on oma kehityshistoriansa. Funk-tyylin tanssit, kuten popping ja locking, syntyivät afroamerikkalaisten keskuudessa Kaliforniassa, kun taas uprock ja breaking -tyylit ovat lähtöisin afro- ja latinoamerikkalaisten keskuudesta New Yorkista. Katutanssi-kulttuurin synty ja kehitys on sitoutuneena USA:n vähemmistöjen rikkaaseen historialliseen ja kulttuuriseen taustaan, sekä vähemmistöryhmien elinolosuhteisiin. Tämä historiallinen konteksti näkyy niin musiikissa, liikekielessä kuin pukeutumisessakin, ja se on olennainen osa eri katutanssityylien opetusta.

Katutanssi -tanssi alkoi levitä Yhdysvalloissa kun ensimmäiset breaking, locking ja popping -tanssiryhmät (crew) perustettiin 1970-luvulla. Vaikutusvaltaisimpia ryhmiä olivat Rock Steady Crew, The Lockers, ja Electric Boogaloos. Tanssi alkoi näkyä televisiossa muun muassa Soul Train -ohjelman kautta. Eurooppaan ja ympäri maailmaa katutanssien leviäminen laajeni erityisesti populaarikulttuurin myötä, kuten MTV-musiikkivideokanavan myötä.Eri katutanssityylit ovat syntyneet sidoksissa musiikkiin, ja eri musiikkityylit ovat olleet vallalla eri aikoihin. Useimmat katutanssityylit ovat lähtöisin klubeilta tai muista sosiaalisista yhteisoistä, missä musiikki on tuonut ihmiset yhteen. Musiikin leviämisen ja kehittymisen myötä on syntynyt erilaisia tapahtumia, klubeja ja sosiaalisia verkostoja, jotka ovat vaikuttaneet katutanssikulttuurin ja -tanssin kehittymiseen. Katutanssityylien ja katutanssikulttuurin tärkeimpiä eteenpäin viejiä ja tunnetuksi tekijöitä olivat mm. James Brown, DJ Kool Herc (breakbeatin luoja), Don Cornelius (Soul Train) ja eri tanssiryhmät (crew). Tunnettuja tansseja ovat muun muassa 90-luvun villityksiin kuuluivat running man, worm, cabbage patch ja roger rabbit. Tätä varhaisinta hip hop-tanssityyliä kutsutaan ”old school hip hopiksi”. Tänä päivänä katutanssi- ja hip hop -kulttuuri ovat levinneet laajaksi globaaliksi ilmiöksi, joka kehittyy edelleen uudenlaisen musiikin ja uusien sukupolvien myötä.

Katutanssityylit eivät ole syntyneet tanssisaleissa opettajan johdolla vaan vapaammin alakulttuurien parissa kaduilla, klubeilla ja yhteisöissä. Tansseja on koodistettu myöhemmin tanssilajien opetuksen löydyttyä tanssisaleihin. Koska useimpien katutanssilajien historia perustuu suulliseen tietoon, on oikeanlaista tietoa joskus hankala löytää, minkä vuoksi oppilaan oma kiinnostus lajiin myös tanssisalin ulkopuolella on tärkeää.

Tyylilajeista

HIPHOP
Hip hop -tanssiksi kutsutaan tanssityyliä, jota tanssitaan hip hop musiikkiin ja joka kehittyi yhdessä hip hop -kulttuurin kanssa. Hip hop tanssi on eräänlainen fuusio aikaisemmista tanssityyleistä kuten rockin, breaking ja funk-tyylit. Hip hopin ominaisliikkeisiin kuuluvat eri groovet, the bounce, the rock, the wave ja the roll. Hip hop -tanssi on kehittynyt ennen kaikkea sosiaalisissa tilanteissa kaduilla ja klubeilla ja muissa yhteisoissa musiikin innoittamana. Yhdessä tanssittaviin sosiaalisin tansseihin tai ”party stepseihin” kuuluu muun muassa the Electric slide, Bart Simpson, Monestary ja Walk it out sekä monia monia muita, jotka ovat hip hop tanssin ytimessä. Hip hop tanssissa usein erotetaan eri aikakausien tanssit eri kategorioihin kuten old school ja new school.

HOUSE
House on sosiaalinen katutanssityyli, jonka juuret ovat 70- ja 80-luvun klubikulttuurissa. House musiikki ja tanssi alkoivat kehittyä New Yorkin ja Chicagon underground klubeilla, kun dj:t alkoivat miksaamaan discomusiikkiin uusia elementtejä, kuten afroa, break-biittejä ja elektronista musiikkia. House tanssissa onkin vaikutteita useista eri tanssityyleistä ja liikkumismuodoista, kuten steppi, afro, lattarit, jazz, hip hop ja kamppailulajit. House tanssin ytimessä on musiikin tunteminen, vapaus ja improvisaatio. House tanssille ominaista on pehmeä ja sulava vartalon liike sekä vahva jalkatekniikka.

WAACKING
Waacking tai Whacking juontaa juurensa tanssityyliin nimeltä punking, joka on lähtöisin Los Angelesin LGBTQ klubeilta 1970-luvulla. Tanssin ominaisliikkeisiin kuuluvat pyörivät käsiliikkeet, pooseeraus ja vahva ilmaisu. Waacking-tanssissa on vaikutteita muun muassa jazzista, voimistelusta ja taistelulajeista sekä Hollywood -elokuvista ja sen glamourista, mikä näkyy tanssijoiden pukeutumisessa ja ilmaisussa. Waackingia tanssitaan discomusiikkiin.

BREAKING
Breaking on funk-musiikkiin (erityisesti sen break down kohtaan) tanssittava näyttävä ja akrobaattinen tanssityyli, joka on syntynyt 70-luvun alussa New Yorkin Bronxissa afro-amerikkalaisten ja puerto ricolaisten nuorten keskuudessa. Breikin omaisliikkeisiin kuuluvat toprock/uprock (ylätasossa tapahtuva tanssi ja groove), lattiatason nopea jalkatyöskentely (footwork, futarit) ja yhtäkkiset pysähtymiset, eli freezet sekä powerit (power moves). Itse breikkaavaa tanssijaa kutsutaan”b-boy”:ksi, tai”b-girl”:iksi. B-boy tulee sanoista break-, boogie-, tai bronx-boy. Legendaarinen DJ Kool Herc oli ensimmäinen, joka keksi yhdistää vinyylien break down -kohtia pidemmiksi jolloin varsinainen breaking -tanssi alkoi muotoutua ja josta b-boy kutsumanimi on saanut alkunsa. Breaking syntyi ja kehittyi osana hip hop -kulttuurin muita elementtejä, DJ:ingiä, MC:ingiä (rappi, seremoniamestari) ja Graffitien maalausta.

POPPING
Popping on lähtöisin Amerikan länsirannikolta 1970- luvulta, jollon Kaliforniassa elettiin vahvassa funkmusiikin nosteessa. Tyylin vahvoja vaikuttajia ovat Boogaloo Sam ja Electric Boogaloos-ryhmä. Poppingin ominaisliike on terävät ja sähköiset ”iskut”, joita tehdään kehon eri osilla (käsivarret, jalat, rinta, niska) ja funktyylinen groove upbeatiin. Popping-tanssissa usein nähdään useita erilaisia tekniikoita kuten boogaloo, waves, robot, ticking, toyman ja puppet. Jokainen tekniikka on myös oma itsenäinen tanssityylinsä, jossa voi kehittyä huippu osaajaksi.  

LOCKING
Locking kehittyi Yhdysvaltojen länsirannikolla 1970-luvulla funk-musiikin innoittamana. Don Campbel on lajin kehittäjä ja hänen tanssiryhmänsä the Lockers toivat jokainen tyyliin omia liikkeitään. Tanssi tuli suurelle yleisölle tunnetuksi Soul Train -ohjelman myötä. Lockingin ominaisliikkeisiin kuuluu terävät pysäytykset liioitelluissa asennoissa, the muscle man, lock ja point. Tanssiin kuuluu myös humoristiset elementit ja energinen groove. Lockingia voi tanssia yksin, pareittain tai ryhmässä.